DIY: Lankakulho äidille

Näin heti vuoden alussa tulin kokeilleeksi jotain aivan uutta.. Tiedättekö ne lankakulhot joissa on jokin ruma naama ja lanka puskee nenästä kuin valuva erite? No jostain syystä äitini halusi sellaisen ja minähän yks päivä menin päästämään suustani että ei kai se ni vaikea oo tehä itekään! Siitä se ajatus sitten lähti..

Samantien sen suuremmin eri vaihtoehtoja tutkimatta tilasin kilon das-massaa (koska sitä olin ennenkin jonkinverran käsitellyt) ja siihen soveltuvan lakan. Päätin että maalien osalta mennään ihan perus vesiväreillä. Olenhan semmoinen että kun jotain saan päähäni niin aloittamaan pitää päästä heti!

Lähettelin äidilleni (varmaan kyllästymiseen asti) kuvia erilaisista lankakulhoista joita löysin googlen kautta ja hän sieltä mieleisimmän valitsi. Neuvona tuli "mitä rumempi sen parempi!"

Löysin kaapista ison kulhon jonka vuorasin kelmulla ja ei kun muovailemaan!

Malttamattomana odottelin kulhon kuivumista ja kävin katselemassa ja hipeltämässä sitä vähän väliä. Siinä menikin yllättävän kauan.. Tai ehkä odottavan aika vain on pitkä!

Kun kulho oli maalattu kysyin mieheltäni puuttuiko hänen mielestään jotain, ei kuulemma kuin kauneusleikkaus 😂👍 Kysyin samaa pojaltani ja hänenkin mielestään se oli ruma mutta silmiin pitäisi lisätä punaista. En ollut ensin ihan samaa mieltä mutta kun sitten päädyin lisäämään punaista oli lopputulos parempi! Kyllä mussulla on silmää! 😘

Koska en ole mikään muovailun ja maalaamisen ihmelapsi on lopputulos mitä on. Näyttää jokseenkin lapsen tekemältä, mutta olenhan äitini lapsi! Vetoan siihen! 😂 Mieheni nimesi tämän ilmestyksen pönttö-örvelöksi joten se on nyt hänen nimensä. Eihän tätä toki ammattilaisen tekemään voi verrata mutta ainakaan en ole koskaan tehnyt mitään näin rumaa joten sen osalta ainakin meni nappiin! Ja ainakaan naurua ei tästä pikku projektista puuttunut! 😜

Tähän kulhoon kului massaa 500g joten sitähän on jäljellä vielä toinen mokoma! Uusi projekti onkin jo työn alla mutta sepä jää nähtäväksi mitä siitä saadaan aikaan..

Joulu on taas!

Täällä joulu senkun jatkuu! Tänään se vihdoin pääsi perille.. Nimittäin viimeinen paketti salaiselta neuleystävältäni! Paketti ehtikin käydä seilaamassa vähän ympäri Suomenmaata ennen kuin löysi perille. Mutta hei, hyväähän kannattaa odottaa.

Taaaas passitettiin mies paketin noutoon! Ensimmäisenä paketin käsiini saatuani huomasin että hei tämähän on jo kertaalleen avattu?!? Ääneen sitä sitten teippejä aukoessa hämmästelin ja mieheni ehtikin jo ehdottaa että asialla on varmaan ollut supo! 😂  Kun sain paketin auki niin heti selvisi kuka asialla oli ollut.. Emo oli jättänyt pakettiin viestin että salainen ystäväni oli tehnyt minulle marmeladeja jotka hän paketin palautuessa oli joutunut poistamaan paketista koska ne olivat ympäriinsä seilaillessaan ehtineet pilaantua..
Noh mutta suklaakonvehdit pelastivat kummasti! Pandat sattuvat olemaan lemppareitani ja vaikka suklaata on tullut vedettyä joulunaikaan kaksin käsin niin vielä mahtuu! 😍  Mukana oli myös piparimuotteja jotka tuskin joutuvat ensi jouluun odottelemaan. Olemme me semmoisia herkkusuita!

Taas oli neuleystäväni lukenut ajatuksiani. Nimittäin nuo langat.. Ennen joulua kävin kärkkäisellä ja pyörittelin juurikin tuota sinistä fabelia pitkän aikaa käsissäni mutta jätinkin sen vielä hyllyyn odottelemaan ja näköjään hyvä niin! Näistä syntyy ainakin villasukat elämäni pienelle suurelle ukkelille, pojalleni ❤  Ties vaikka intoutuisin väkertämään vielä lapasetkin! 

Lapasista puheenollen, sellaisetkin paketista paljastui! Nämä ovat aivan ihanat ja lämpöisen tuntuiset. Ja olivat myös oikein soppelin kokoiset. Kiitoksia ja sydämiä!

No mutta kuka ihanuus se minulle sitten syksyn mittaan on lähetellyt toinen toistaan ihanampia paketteja?!?

Sherlokkina selvitin jo aiemmin että neuleystäväni asuu samassa kaupungissa kuin minä eli Oulussa! Tänään sitten selvisi että kyseessä on lankoja ja kissankarvoja blogin Vera!
Pitihän minun sitten heti uteliaana suunnata kurkkimaan instaan ja blogiin ja ei voi muuta sanoa ko että oliki tutun näkönen tyär, en vaan yhtää tiiä mistä! Varmaan hää siellä kärkkäisen lankahyllyllä kuikuili ko fabeleita hipelsin 😂

Voi että nuo kaikki sinulta saadut langat on minulle tuolta koko syksyn huudelleet mutta on ollut niin tuhottomasti lahjasukkia jonossa etten ole saanut niistä vielä mitään valmista aikaan. Nyt kuitenkin kun joulu on ohi, on minulla vihdoin aikaa aloitella niistä jotain ihan itselleni!  Joitain suunnitelmia on kuitenkin jo tehty.

Paljon kiitoksia vielä Vera aivan mahtavista paketeista jotka ovat todella piristäneet ja tuoneet valoa synkkään syksyyn ❤ Paljon kiitoksia emollekin kun jaksoit järjestää SNY:n! Tämä on aivan mahtava juttu! ❤ Mukana ollaan ehdottomasti keväälläkin jos vielä järjestetään!

out with the old, in with the new

Pysähdy hetkeksi miettimään mennyttä vuotta.

Sinetöi muistot sydämeesi ja suuntaa avoimin mielin kohti uutta! 

 

Ajattelin tässä vuoden ensimmäisessä postauksessani lätkäistä kaksi pörriäistä yhdellä iskulla. Vuosi 2017 pakettiin ja kurkistelua tulevaan. Mitä on tullut opittua kuluneena vuonna vai onko opittu yhtään mitään?!

Tottakai olen miettinyt itselleni lupauksia ensi vuodelle. Olen luvannut itselleni että en ota käsitöistä turhaa ressiä! Olen muutenkin kauhia ressaamaan joka hiivatin asiasta! JyJyt, KyJyt sun muut heitän suosiolla nurkkaan! Käsitöiden saralla olen huomannut että elän mieluummin hetkessä ja jos joudun päättämään kolmea kuukautta aikaisemmin mitä haluan kesä- tai joulukuussa neuloa.. Se ei vaan toimi! Muutenkin lähden usein intoa puhkuen uusiin projekteihin mutta yhtä nopeasti innostus läsähtääkin.. Eli vain pieniä haasteita tälle vuodelle! Ehkä!

Rakastan kaikenmoisia knitalongeja ja harmikseni ne on jäänyt, varsinkin syyspuolella, todella vähäisiksi. Aina olen ajatellut että kyllä tähän nyt vielä yksi projekti mahtuu.. No ei mahu! Kun oppisikin että samaan aikaan ei koittaisi tehdä liian montaa työtä niin ehkä jotain valmistuisikin!

Kahtena edellisenä vuonna olen osallistunut lankalaihikseen. Täältä voit kurkata kuinka vuonna 2017 kävikään. Lankalaihis ei varmaankaan olisi pahitteeksi tänäkin vuonna.. Luulenpa että jatkan sitä mutta en niin orjallisesti. Pyrin toki käyttämään varastoista löytyviä lankoja ensin ja varmasti seuraan langankulutusta mutta jos ostan lisää ihanaakin ihanampia lankoja niin teen sen oikeinkin hyvällä omallatunnolla. Ehkäpä otan tavoitteen että lankaa on kulunut enemmän kuin sitä on vuodessa hamstrattu! 

Vuosi 2017 oli minulle oikea kirjoneuleiden vuosi. Opettelin vihdoin sen lankadominanssin. Kuulostaa hurjan hienolta sanalta ja vaikealta mutta yksinkertaisempaa ei voi ollakaan! Suunnittelin itse joitain malleja mikä on minulle aika iso juttu! Yleensä olen tarvinut kaikkeen selkeän ohjeen mutta nyt minulle on avautunut aivan uusi maailma jossa vain taivas on rajana, eikä oikeastaan sekään! Käsialani on löystynyt kummasti. Vielä alkuvuodesta 4 puikoilla tuli tiukkaa kirjoneuletta kun vuoden lopussa tein kaikki kirjoneuleet 3,5 puikoilla ja niistä tuli löysempää kuin aiemmin. Kehitystä on siis tapahtunut! Jeiiiii!! Tänä vuonna aion opetella ainakin kirjoneuleissa tikapuutekniikan. Haluan myös opetella silmukoiden jäljentämisen, jotenkin se ei vaan ole ottanut onnistuakseen!
Aion myös opetella neulomaan sukat varpaista varteen. Sain viime vuonna salaiselta neuleystävältä niin ihanaa louhittaren luolan lankaa että haluan ettei milliäkään mene hukkaan mutta että se myös riittää!  

Siitäpä pääsemmekin seuraavaan 2017 huippujuttuun! Osallistuin syksyllä ensimmäistä kertaa SNY kierrokselle. Voi miten ihana kierros se olikaan! Rakastan pieniä yllätyksiä niin antajana kuin vastaanottajanakin. Sain toinen toistaan ihanampia paketteja ja sain itse koota paketteja toiselle. Voi sitä kutkutusta vatsanpohjassa kun kyttäät toisen blogia että koska sinne ilmestyykään raportti lähettämästäsi paketista.. Oliko se mieleinen?!? Itse sain lähetellä paketteja Katsastellen blogin Katsalle. Olen ollut tähän asti novitan lankojen suurkuluttaja mutta paketteja kasatessani tutustuin myös aivan uuteen lankojen maailmaan! Neuleystävältäni saamista paketeista paljastui myös aivan uusia lankatuttavuuksia! Ja hei, puikot on pikkuhiljaa salakavalasti vaihtuneet perusharmaista zingeihin. Oikeastaan olen aika iloinen että viimeinen pakettini seilaa edelleen ympäri Suomea.. Näin saan vielä nautiskella jännityksestä.  Olen ihan varmasti mukana ensi kerrallakin jos emo jaksaa vielä kierroksen järjestää! Tässä kohtaa kiitän SNY seuralaisiani, emo Heidiä,  Katsaa ja sinua joka olet minulle pitkin syksyä ihania paketteja lähetellyt <3

Ja se kaikista vaikein tavoite tälle vuodelle! Kerrankin aion tehdä joululahjat valmiiksi AJOISSA!!!! :D Vuoden 2017 viimeinen joululahja valmistui 31.12 iltamyöhään mutta hei, kuitenkin oikean vuoden puolella ;D

Syksy meni niin haipakassa että blogiraukka jäi ihan liian vähälle huomiolle ja tänä vuonna haluan ja aion käyttää siihen enemmän aikaa! Juurikin huomasin tämän vuoden postauksia selaillessa kuinka paljon onkaan jäänyt tälle vuodelle esiteltävää! No parempi myöhään kuin ei milloinkaan vaimitensoli? 

Hei ja tänäänhän blogini onkin tasan kaksi vuotias! Tähänpä liittyen on tulossa jotain mukavata teille lukijoille ja seurailijoille joten pysykäähän kuulolla!

Inspiroivaa ja silmukoidentäyteistä uutta vuotta ja paljon onnenhippusia vuodelle 2018 ❤